Palkittu menetelmä tekee puuvillajätteestä tekstiilikuitua

17.02.2016

Vihreämpään tekstiiliteollisuuteen vaaditaan kemian, muotoilun ja talouden osaamista, korostaa Ioncell-F:n kehittämistä johtava Herbert Sixta.

Global Change Award -kilpailuun saapui yli 2700 ehdotusta 112 maasta. Niistä H&M:n kokoama tuomaristo valitsi viisi voittajaa, joista yleisöäänestyksen ja 300 000 euroa voitti Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja VTT:n ehdotus Ioncell F:n hyödyntämisestä puuvillan kierrätyksessä. VTT on vastannut puuvillajätteen esikäsittelyyn käytetyn menetelmän kehityksestä. Kuvassa vasemmalta Pirjo Kääriäinen (Aalto), kruununprinsessa Victoria, Ali Harlin (VTT), Herbert Sixta (Aalto) ja Michael Hummel (Aalto). Kuvasta puuttuvat voittaja-aaltolaiset ovat Anne Michud, Shirin Asaadi ja Marjaana Tanttu. Toiseksi äänestetty finalisti sai 250 000 euroa ja muut kolme finalistia kukin 150 000 euroa. Kuva H&M Conscious Foundation

Viime keskiviikko oli hieno hetki monen aaltolaisen uralla: vaatejätti H&M:n Conscious Foundation palkitsi puuvillan kierrättämisen mahdollistavan Ioncell-F-menetelmän Global Change Awardilla Tukholman kaupungintalolla järjestetyssä seremoniassa.

– Se on suuri kunnia ja valtava motivaation lähde koko tiimillemme, hymyilee Aalto-yliopiston puunjalostustekniikan laitoksen professori Herbert Sixta, joka vastaanotti palkinnon Ruotsin kruununprinsessan Victorialta.

Sixta tiimeineen on kehittänyt myrkytöntä ja ympäristöystävällistä Ioncell-menetelmää jo vuosien ajan. Aiemmin sillä on valmistettu tekstiilikuitua kotimaisesta koivuselluloosasta ja kierrätyspahvista, mutta nyt Ioncell-F:n on osoitettu toimivan myös puuvillajätteen kanssa.

– Meidän menetelmämme eroaa muista samankaltaisista juuri siinä, että voimme hyödyntää selluloosan lisäksi muitakin materiaaleja, Sixta selittää.

– Käyttämämme Helsingin yliopistossa kehitetyn ionisen liuottimen ansiosta prosessi ei ole herkkä epäpuhtauksille, minkä vuoksi se sopii hyvin kierrätysmateriaalien käsittelyyn, hän täsmentää.

Inspiroiva materiaali

Ioncell-F-menetelmässä raakamateriaali – oli se sitten selluloosaa, kierrätyspahvia tai puuvillaa – liuotetaan ensin ionisella liuottimella, eli nestemäisellä suolalla. Liuoksesta valmistetaan uusia tekstiilikuituja märkäkehruumenetelmällä, jossa liuos puristetaan suuttimien lävitse ohuiksi kuiduiksi.

– Kuitu vastaa ominaisuuksiltaan muita selluloosakuituja, mutta on kestävän kehityksen kannalta huomattavasti parempi vaihtoehto kuin esimerkiksi luomupuuvilla. Muotoilijalle se on valtavan inspiroiva ja hieno materiaali, kertoo Aalto-yliopiston Designer in Residence Pirjo Kääriäinen ja korostaa, miten tärkeää on, että työssä on mukana eri alojen osaajia.

– Teknologian ovat kehittäneet materiaalitieteen ja kemian huippuosaajat, mutta prototyyppien teko, eli kuitujen valmistus langaksi ja edelleen tekstiileiksi sekä ideoiden esittäminen sidosryhmille vaativat muotoilun ja tekstiilialan ammattilaisia.

Ioncell_wastetextiles15_photo3_Eeva_Suorlahti.jpg

Kierrätetyistä puuvillavaatteista Ioncell-menetelmällä valmistettuja tekstiilikuituja. Opiskelijoiden Eugenia Smirnovan (Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu) ja Zhen Zengin (Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulu) CHEMARTS-kesäprojekti. Kuva Eeva Suorlahti / Aalto-yliopisto

Herbert Sixtan mukaan yhteistyö Aallon eri alojen osaajien kanssa on sujunut alusta asti mutkattomasti. Tulevaisuudessa sitä on tarkoitus laajentaa entisestään.

– Tekstiilin valmistus on todella monialainen bisnes. Siihen tarvitaan kovaa osaamista niin kemiasta, liiketoiminnasta, insinööritieteistä kuin muotoilustakin. Haluamme, että kaikki Aallon koulut ovat tässä mukana.

Laboratoriosta isoon mittakaavaan

Tekstiilikuitujen kysyntä kasvaa maailmassa yli kolmen prosentin vuosivauhtia. Viljelymaata tarvitaan ravintokasveille, joten puuvillan tuotantoa ei juuri voi lisätä, ja viskoosin valmistuksessa taas käytetään myrkyllisiä kemikaaleja. Toimiville ja ympäristöystävällisille selluloosakuiduille on siis valtava markkinarako, mutta ihan lähivuosina Ioncell-F-vaatteita ei kaupan hyllyllä nähdä.

– Me pystymme valmistamaan hyvää kuitua vasta laboratoriomittakaavassa, Sixta muistuttaa.

– Menetelmä pitää seuraavaksi saada skaalattua isompaan mittakaavaan. Se on haasteellista, sillä valmistava teollisuus on hiipunut Suomesta viime vuosikymmeninä, jolloin myös osaamista on kadonnut – ja se pitää nyt rakentaa uudestaan. Iso haaste on myös se, miten ionisen liuottimen kierrätys saadaan tehokkaaksi.

Keskusteluja isojen selluyritysten kanssa käydään ahkerasti, ja ryhmä tekee myös tiivistä yhteistyötä Marimekon, Ikean ja H&M:n kanssa. Ryhmän jäsenet matkaavat pian Shanghaihin osana Global Change Awardiin kuuluvaa innovaatiovalmennusta, jonka H&M Conscious Foundation, Accenture ja KTH tarjoavat kilpailun viidelle finalistille.

– Vierailemme isoissa tekstiilialan yrityksissä kuullaksemme, millaisia tarpeita alalla oikeasti on, Sixta kertoo.

– Jotta puuvillajätteestä saadaan oikeasti kannattava ja ekologinen tekstiilikuidun raaka-aine, kierrätysprosessin pitää olla paljon nykyistä hiotumpi. Yksi Global Change Awardin finalisteista oli virolaistiimi, joka on kehitellyt globaalia järjestelmää tekstiiliteollisuudesta syntyvien hukkapalojen optimaaliseen keräämiseen, lajitteluun ja myymiseen. Idea on mainio, sillä näin esimerkiksi tietyn punaisensävyiset hukkapalat voitaisiin hyödyntää suoraan punaiseksi tekstiilikuiduksi ilman turhia värinpoistoja ja värjäyksiä – ja niiden vaatimia kemikaaleja.

Lisätietoja:

Professori Herbert Sixta
puh. 050 3841764
herbert.sixta@aalto.fi
www.chem.aalto.fi

Designer in Residence Pirjo Kääriäinen
Puh. 050 3810 217
pirjo.kaariainen@aalto.fi

Lue myös:

Puuvillan kierrätyksen mullistava menetelmä voitti H&M Conscious -säätiön Global Change Award –kilpailun (aalto.fi)